115, you are the reason why

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

En oo työkiireiltäni jaksanut postailla vähään aikaan, mutta nyt kun tämmösen sopivan rakosen löysin niin ajattelimpas tämmösen ''koostepostauksen'' kirjottaa.

Ke 22.8. 

Kesviikkona mun tallipäivä alko jälleen jatkokurssin tuntilaista taluttaessa. Tällä kertaa talutin mun entistä hoitoponia vuodelta 2010, nimittäin Urpoa. Taluttelun jälkeen puuhasin tallissa, omiani.. Siivosin karsinan ja muuten vaan hetken hengailin. Sitten aloinki laittelemaan Samulia kuntoon ja puin myös omat kamat. Tunnilla mentiin siis esteitä, erilaisilla linjoilla ja lopuksi tultiin paria rataa. Samuli oli jälleen oma itsensä, eli pyrki kyllä omalla moottorilla eteenpäin, mutta ei se todellakaan mikään automaatti ole. Jos sen jättää yksin se luultavasti kieltää tai tulee huono hyppy. Olin melko tyytyväinen tunnin jälkeen, vaikkei ihan jokanen hyppy sujunutkaan ihan kaikkein mallikkaimmin. Muutamia tosikivoja hyppyjä saatiin ja ''sokeripaloilla'' löysin kerran jopa sen myötäyksen mitä edelleen yritän hakea. Mullakun on se vika että heitän turhan usein ohjat pois, peläten että jään muuten suuhun kiinni.

Tässä se myötäys josta mainitsin.

Pe 24.8.

Perjantaina oli siis Neun synttärit, ja pidettiin hauskaa porukalla!

Leikin helikopterii!

Synttärisankari ja jumaltenjuoma!

La 25.8.

Lauantaina menin sitten Neun kanssa vähän myöhemmin tallille, sillä käytiin ensin Vallun kanssa Neun kaverin kentällä. Tallilla siivoilin Villen karsinan ja kupit, tietenkin rapsuttelin myös sitä ihanaa pilkkupappa! Vietettiin taas porukalla aikaa, kunnes lähettiin Neun kans kävelee niille päin mettän kautta.

Neupin komee laamaratsu Valpero, yllään mun ja henskun antama synttärilahja!!

Löysin kavereita paluu matkalla Valperin ja Neun kanssa.

Ke 29.8.

Tälläkertaa en mennytkään taluttamaan heti päivän aluksi, sillä kaikille oli jo löytynyt taluttajat ennen kun tallille saavuin. Menin siis suoraan Vilperin luokse. Pappa oli tosi kuranen ja päätinkin sitten heti harjata sen huolellisesti. Siinä samalla mietin kuinka oikeesti luotan siihen ja musta tuntuu että se jollain heppamaisella tavalla sekin on jo pitkään tunnistanu mut esimerkiksi mun tavoista toimia sen parissa. En kyllä tiedä miten hevosten mieli toimii, kun ei oo tullu asiaan perehdyttyä, mutta jostain syystä tuntuu, että meijän välillä on jonkunlainen side. Kuulostaa ehkä monen mielestä pöljältä, mutta se on vaan mun ajatus asiasta. Selvittiin harjan selvittelystäkin tosihienosti ja kurapaakutkin katos kokonaan ilman kiukutteluja. Ville ihan nautti kumisuasta varsinkin selän alueella, mistä se ois joku aika sitten vetänyt herneet nenään koska selkä oli pipi sillon :( Onneks papan selkä on nyt pysyny kunnossa, eikä oo enään vähään aikaan ollu tarvetta mennä tekemään vesariin niitä Vilperin inhoamia selkäpesuja missä nypin siltä kovettumia pois. Onneks sen selkää on nyt ihmiset muistanu harjailla huolella, ettei sinne kertys sitä likaa mikä niitä kovettumia aiheuttaa. Mäkin oon yrittäny löytää aina aikaa harjailla sitä ennen ku se kerkee lähtemään jo tunnille. Ja viime keskiviikkona kävi onni, kun tallissa oli tosi rauhallista ja sain Villen kans viettää puol tuntia omassa rauhassa.

No kun oli aika lähteä tunnille ja olin Sampan harjannut ja saanu kuntoon. Mentiinki sitten kentälle nousemaan kyytiin. Samulilla oli ihan virheet oltavat kentällä ja yritinkin päästä äkkiä kyytiin. Siiri onneks oli siinä auttamassa ja kohta päästiinkin sit maneesiin sisälle. Tunnilla mentiin pikkuesteitä ympyrällä, ja lopuksi korotettiin yhtä estettä vähän ja tultiin se ja lisäksi pieni ristikko sillä samalla ympyrän kaarella. Tunti meni ihan jees, vaikka ympyrä tehtävät, varsinkin vasempaan kierrokseen on mulle melko hankalaa. Vasen kierros on mulle yleensäkkin hankalampi mun vasemman pohkeen ''mitättömyyden'' takia. Mutta yritän jotenkin saada sitä paremmaksi. Jostain syystä sen puolen jalustinkin tuntuu aina pidemmältä eikä alapohje meinaa pysyä kiinni.. Noh, eikun reeniä reeniä!!

INNOISSAAN JA SILLEE !